Usein kysytyt kysymykset

Onko laskuvarjohyppykurssille ilmoittautuminen sitova?

Kursseille ilmottautuminen ei ole sitova. Ensimmäiset teoriatunnit voi käydä katsomassa ennen lopullista päätöstä. Kurssimaksu tulee olla maksettu ennen ensimmäistä hyppyä.

Onko ensimmäinen hyppy tandemhyppy?

Skydive Oulu järjestää pakkolaukaisukursseja, ja ensimmäinen hyppy hypätään yksin, hyppymestarin valvonnassa sekä maassa olevan radiohenkilön ohjeistuksella. Ensimmäistä hyppyä varten tehdään paljon harjoitteita ja käydään läpi teoriaa, ja hyppyyn ohjeistetaan kurssilla. Kerhomme järjestää myös tandemhyppykursseja yhteistyössä PSUI:n (Pohjois-Suomen Urheiluilmailjat) kanssa.

Kuinka korkealta hypätään ja kauanko varjon varassa leijaillaan?

Ensimmäinen pakkolaukaisuhyppy hypätään kilometrin korkeudesta. Myöhemmin hyväksyttyjen suoritusten jälkeen hyppykorkeutta nostetaan asteittain neljään kilometriin saakka. Tandemhyppy hypätään aina noin neljästä kilometristä. Varjon varassa leijailuun vaikuttaa varjon ohjailu, varjon tyyppi ja avauskorkeus. Keskimäärin oppilasvarjolla taivaallisesta näköalasta saa nauttia neljästä seitsemään minuuttia.

Kuinka monta hyppyä pitää hypätä, että saa itsenäisen hyppääjän lupakirjan?

Koulutusohjelmaan kuuluu 31 suoritusta. Melkein kaikilla hyppääjillä tulee hieman enemmän suorituksia, koska joitain hyppyjä täytyy joskus yrittää useamman kerran, ennen kuin voi edetä seuraavaan.

Kuinka kallis harrastus laskuvarjohyppääminen on?

Laskuvarjohyppääminen ei ole niin kallista kuin yleensä luullaan. Alkuun pääsee kohtalaisen pienellä panostuksella, eikä alkuvaiheessa tarvitse mitään omia varusteita. Kurssimaksuun kuuluu 1-8 hyppyä, riippuen minkä kurssipaketin on valinnut. Kurssihyppyjen jälkeen hyppääjä maksaa vain jokaisen hyppäämänsä hypyn hinnaston mukaan. Kerholta saa välineet lainaan koko oppilasuran ajaksi, ja niitä saa vuokrata oppilasuran jälkeenkin. Skydive Oululla kurssin käyminen on todella edullista verrattuna muun Suomen hintatasoon.

Onko oppilaana mahdollista käydä hyppäämässä muissakin kerhoissa?

Kyllä on, mutta oppilaan tulee yleensä liittyä sen kerhon jäseneksi missä hyppää, vaikka hyppäisi vain yhden hypyn. Lisäksi voi tulla muita kerhokohtaisia koulutusmaksuja.

Onko laskuvarjohyppääminen vaarallista?

Laskuvarjohyppääminen on vauhtilaji, mutta oikein tehtynä varsin turvallista. Laskuvarjohyppääminen, kuten kaikki ilmailu, on hyvin tarkkaan säädeltyä, ja lisäksi hyppääjät pitävät toisistaan huolta. Varusteet tarkistetaan tiukkojen säädösten mukaan ja kalustosta johtuvat onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi laskuvarjourheiluun on tullut monia uusia turvalaitteita, jotka lisäävät lajin turvallisuutta huimasti. Eniten loukkaantumisia tapahtuu laskeutumisen aikana, ja yleisin vamma on nilkan nyrjähdys.

Estääkö korkeanpaikankammo laskuvarjohyppäämisen?

Ei. Ihmisen syvyydenhahmotuskyky yltää vain noin 300 metriin asti. Lentokoneesta alas katsoessaan ei tunne olevansa korkealla. Tuntuu ennemminkin siltä, kun katsoisi karttaa.

Onko talviaikaan hyppytoimintaa?

Hyppytoiminta painottuu kesäaikaan, kun on valoisaa, lämmintä ja hyvä hyppysää. Talviaikaan on yleensä pimeää, kylmää ja märkää. Talvella voi hypätä valoisan ajan puitteissa, mutta se ei ole niin miellyttävää kuin kesäisin. Talvella innokkaimmat hyppääjät käyvät hyppäämässä kuumailmapallosta.

Hypätäänkö koskaan yöllä?

Mikään ei varsinaisesti estä yöllä hyppäämistä, mutta yöhypyillä tulee ottaa huomioon muutamia asioita. Näitä ovat valaistu korkeusmittari, erillinen suunnattava valo, jolla hyppääjä voi tarkistaa varjon lentokyvyn sekä valaistu maalialue. Yöhyppy on vaativa ja siksi yöhypyille osallistuvalta hyppääjältä vaaditaan C-lupakirjaa. Lisäksi vältämme yöaikaan lentämistä lentomelun takia.

Kuka pakkaa laskuvarjot, kuinka se pakataan ja kauanko siihen menee?

Laskuvarjon pakkaa pääsääntöisesti hyppääjä itse. Laskuvarjon pakkaamista voi alkaa opetella jo ensimmäisen hypyn jälkeen, ja siihen opettaa kokeneempi lupakirjahyppääjä. Varjo pakataan valvonnassa ja varjon pakkaukseen kuuluu lupakirjahyppääjän suorittamia tarkastusvaiheita, joilla varmistetaan että pakkaus on tehty oikein. Päävarjon pakkaukseen menee noin puoli tuntia tarkistuksineen. Kokenut lupakirjahyppääjä pakkaa oman varjonsa noin kymmeneen minuuttiin. Varavarjon saa pakata vain siihen koulutuksen saanut henkilö.

Tuleeko laskuvarjo kovalla vauhdilla maahan?

Nykyaikainen siipiprofiilin/patjamallin varjo tulee alas paljon rauhallisemmin kuin mitä vanhat pallovarjot. Oikea-aikaisella jarrutuksella, “fleerauksella”, laskeutuminen vastaa suunnilleen tuolilta alas astumista.

Entäs jos laskuvarjo ei aukeakaan?

Jos päävarjo ei lennä, suoritetaan varavarjotoimenpiteet. Kurssin aikana opitaan tunnistamaan lentävä ja lentämätön varjo sekä harjoitellaan oikeat varavarjotoimenpiteet.

No mitä sitten kun varavarjokaan ei aukea?

Varavarjo on pakattu eri tavalla ja huomattavasti tarkemmin kuin päävarjo, ja tästä syystä varavarjo aukeaa kyllä. Kalustosta johtuvat onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Lisäksi oppilaskalustossa on mukana AAD (automatic activation device). Se on järjestelmä, joka avaa varavarjon automaattisesti, mikäli hyppääjä ei syystä tai toisesta ole avannut varjoa ennen järjestelmän aktivointirajaa (noin 300m). Laitteen avulla tajutonkin hyppääjä tulee maahan varjon varassa.

Estääkö silmälasien käyttö hyppäämisen?

Ei. Hypätessä käytetään suojalaseja suojaamaan silmiä ilmavirralta. Meillä on suojalaseja, joiden alle mahtuvat tavalliset silmälasit.

Mitkä sairaudet estävät hyppäämisen?

Laskuvarjourheilu on fyysinen ja psyykkinen laji, jonka harrastamista edesauttaa hyvä terveys ja kunto. Kaikki sellaiset sairaudet, joista voi seurata tajunnan menetys (esim. epilepsia) ovat este laskuvarjourheilulle. Lisäksi herkästi paikoiltaan lähtevät nivelet vaikeuttavat harrastusta huomattavasti. Yli 60 -vuotiailta vaaditaan lääkärintodistus. Voit tiedustella terveysvaatimuksista tarkemmin sähköpostitse. Katso myös laskuvarjotoimikunnan ohjeet lääkärille.

Onko hyppäämiseen ala- tai yläikärajaa?

15 -vuotta täyttänyt voi aloittaa laskuvarjoharrastamisen huoltajan suostumuksella. Ilman huoltajan suostumusta alaikäraja on 18 vuotta. Varsinaista yläikärajaa ei ole, vaan hyppäämään pääsee terveydentilasta riippuen. Yli 60 -vuotiailta vaaditaan lääkärintodistus.

Kuinka nopeasti ihminen putoaa vapaapudotuksessa?

Putoamisnopeus riippuu hyppääjän lentoasennosta ja ruumiinrakenteesta. Perusasennossa mahallaan nopeus on 170-200km/h, ja nopeissa freefly-asennoissa noin 290 km/h. Nopeampaakin pääsee, jos uskaltaa: maailmanennätys on yli 500 km/h.

Saanko kuvata ensimmäisen hyppyni omalla Go Pro -kameralla?

Valitettavasti et. Ensimmäisillä hypyillä tapahtuu jo valmiiksi niin paljon uusia asioita, että kamera saattaa häiritä keskittymistä vakavin seurauksin. Ilmailuliitto vaatii kameran käyttöön nykyisillä säädöksillä itsenäisen hyppääjän C-lupakirjan (200 itseavaushyppyä ja tunnin vapaapudotusta). Monet hyppymestareistamme kuvaavat hyppysi kypäräkamerallaan, ja lentokoneessa on siipikamera, johon voidaan taltioida uloshyppyjä.

Saako kaverini/perheeni tulla seuraamaan hyppyäni?

Saa. Laskeutumisalueelle saa tulla tuttavat seuraamaan ja kuvaamaan hyppyäsi ja laskeutumistasi.

Olen käynyt alkeiskurssin viisi vuotta sitten toisessa kerhossa ja hypännyt kolme hyppyä. Miten voin jatkaa lajin harrastusta?

Jos laskuvarjohyppykurssista on yli viisi vuotta, ja olet vielä oppilas, täytyy kurssi käydä uudestaan. Alle viisi vuotta sitten käyty kurssi on voimassa, mutta ennen hyppäämisen jatkamista sinun on osallistuttava erikseen järjestettävälle kertauskurssille tai kerrattava jonkin alkeiskurssin mukana. Ota yhteyttä sähköpostitse, niin sovitaan asiasta!

En löytänyt kysymykseeni vastausta

Ei hätää! Lähetä kysymyksesi sähköpostilla niin vastaamme kysymykseesi ensi tilassa. Lisäämme kysymyksesi myös tälle sivulle jos luulemme että samaa asiaa pohtii joku muukin.